Tietoa YTK Barometrista

YTKBarometri kertoo työttömyystilanteesta Suomen suurimmassa työttömyyskassassa. Tunnusluku on työttömyysaste, joka kertoo, mikä on tällä hetkellä YTK:n jäsenistön työttömyystilanne. YTK:lla on jäseniä yli puoli miljoonaa ja koska YTK on avoin työttömyyskassa, edustavat jäsenet kattavasti kaikkia aloja. Tältä pohjalta YTK:n luvut antavat tarkan ja selkeän kuvan koko Suomen työttömyystilanteesta vakiintuneemmin työllistyneen väestön osan keskuudessa.

YTK:n tilastoissa työtön on henkilö, jolle on tarkastelujaksolla maksettu työttömyysetuutta. Tämä pitää sisällään kokonaan työttömät, osa-aikatyötä tekevät, sivutoimiset yrittäjät, alkavat yrittäjät sekä’ lyhytkestoiset yrittäjät, kokonaan lomautetut, osa-aikaisesti lomautetut, TE-toimiston työllisyyspalveluissa olevat sekä opiskelijat, jotka eri tavoin hyödyntävät mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. Työttömistä puuttuvat ne työttömät jäsenet, joille on annettu kielteinen päätös tai jotka eivät ole hakeneet ansiopäivärahaa. Osa-aikaisesti työllistyneille maksetaan soviteltua päivärahaa ja nämä muunnetaan suhteessa vastaamaan kokonaan työttömiä.

Työttömyysaste on tarkastelujaksolla etuusmaksuja saaneiden prosenttiosuus YTK:n jäsenistöstä.

Laskemme työttömyysasteen kaavalla [Kalenterikuukauden aikana maksetut täydet päivät / (Tarkasteluhetken jäsenmäärä x 21,5)]

Jäsenmäärä koostuu 17-68 -vuotiaista palkansaajista ja työttömistä, joiden jäsenyys YTK:ssa on ollut voimassa tarkastelun hetkellä. YTK:n jäsenmäärää voit seurata YTK Työttömyyskassan sivuilta.

Eroja tilastoissa

Voit huomata eroja YTK:n sekä Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen tilastolukujen välillä. Erot ovat luonnollista seurausta siitä, että eri toimijoilla on käytössään erilaista dataa ja sitä myöden eroja myös esimerkiksi keskeisissä tilastokäsitteissä.

Erot luvuissa johtuvat siitä, että työttömyyttä ei voi suoraan mitata. Jotta ilmiöön päästään käsiksi, on datan ja käyttötarkoituksen perusteella määriteltävä tilastoyksikkö ja perusjoukko. Nämä ovat YTK:n, TEM:in ja Tilastokeskuksen tilastoissa eri tavoin asetettu. Käytännössä kaikki mittaavat hieman eri asioita, vaikka kaikkien tulokset käsittelevät työttömyyttä tai työttömyysastetta. Selitys työttömyyslukujen erolle on siis se, että tilastoissa on erilainen data ja erilaiset määrittelyt.

YTK:n tilastoissa ”työtön” on henkilö, jolle on tarkastelujaksolla maksettu ansiopäivärahaa. Tämä pitää sisällään kokonaan työttömät, osa-aikatyötä tekevät, etuuteen oikeutetut yrittäjät, kokonaan lomautetut, osa-aikaisesti lomautetut, työllisyyspalveluissa olevat sekä opiskelijat, jotka eri tavoin hyödyntävät mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla. YTK:n luvuista puuttuvat ne työttömät jäsenet, joille on annettu kielteinen päätös tai jotka eivät ole hakeneet ansiopäivärahaa. Osa-aikaisesti työllistyneille maksetaan soviteltua päivärahaa ja nämä huomioidaan YTK:n tilastossa muuntamalla ne suhteessa vastaamaan kokonaan työttömiä.

Sen sijaan TEM:in tilastoissa ”työtön” on työnhakijaksi rekisteröitynyt henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Myös työsuhteessa oleva, joka on kokoaikaisesti lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle neljä tuntia, on työtön.

Tilastokeskuksella työtön on henkilö, joka on tutkimusviikolla ollut työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Tilastokeskuksessa määritellään työttömäksi myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautetut, jotka täyttävät edellä mainitut kriteerit.

Erot työttömän määrittelyssä johtavat esimerkiksi siihen, että YTK:n tilastoissa työttömän määritelmään mahtuu useampi henkilö kuin TEM:in tilastoissa, jolloin työttömyys YTK:n luvuissa on korkeampi. Iso ero tulee siitä, että TEM:in tilastossa yli neljä tuntia viikossa työskentelevä osa-aikatyöntekijä ei ole työtön, kun YTK:lla tälllainenkin henkilö lukeutuu työttömiin vaikkakin suhteessa kokonaan työttömään. Toinen iso ero ovat osa-aikaisesti lomautetut. YTK:lla nämä tulevat mukaan työttömien lukumäärään. YTK:n lukua suhteessa TEM:in lukuun kasvattaa myös se, että TEM:in tilastoissa ei lasketa työttömiksi niitä, jotka ovat työllistymistä edistävissä palveluissa tai jotka opiskelevat työttömyysetuudella.

”Työttömyys” tai ”työttömyysaste” on työttömien suhde perusjoukkoon. YTK:lla perusjoukko on kassan jäsenet eli 17-68 -vuotiaat palkansaajat. TEM:in tilastoa koskevassa menetelmäselosteessa ei ole mainintaa perusjoukosta, mutta TEM:in tilasto kuvaa työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaita. Tähän joukkoon kuuluvat myös yrittäjät ja soveltuvin osin kaikki 15-74-vuotiaat työlliset ja työttömät. Tämä kasvattaa YTK:n ja TEM:in lukujen välistä eroa, koska YTK:n perusjoukko on kapeammin rajattu ja siten se on lähtökohtaisesti pienempi suhteessa työttömien lukumäärään.

Kolmas eroja selittävä tekijä voi olla maantieteellinen rajaus. YTK:lla esimerkiksi jokin tietty kaupunki on Postin postinumerolistauksen mukainen kokouma. Jos TEM:illä vastaavan alueen rajaus on erilainen, muuttaa se perusjoukkoa, mikä osaltaan voi myös selittää eroa luvuissa.

Kansainvälisesti vertailukelpoisen tiedon työttömyydestä Suomessa tuottaa Tilastokeskus.

Laatuseloste

Yleistä YTKBarometrista

YTKBarometria tuottaa YTK Työttömyyskassa.
Finanssivalvonnan antamien ohjeiden mukaan työttömyyskassan tulee viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti tiedottaa toiminnastaan. YTKBarometrin avulla YTK edistää toimintansa avoimuutta laatimalla tilastoa jäsenistön työttömyysasteesta. Samalla YTK tuottaa tietoa yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan.
Tilaston tuottamisen rahoitus on järjestetty osana työttömyyskassan tarpeellisia hallintokuluja. Hallintokulut katetaan työttömyyskassan jäsenmaksuilla sekä työttömyyskassan hallintokulujen valtio-osuudella.

2. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa esitetään YTK:n jäsenistön työttömyysaste. Työttömyysastetta on mahdollista tarkastelle sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Lisäksi työttömyysastetta voi tarkastella maakunnittain, työllisyysalueittain ja 20 suurimman kaupungin osalta. YTK:n jäsenistö kattaa koko Suomen, kuitenkin niin, että jäsenistössä painottuvat Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun asukkaat.
Tilastossa työtön on henkilö, jolle on tarkastelujaksolla maksettu työttömyysetuutta. Työttömyysaste on tarkastelujaksolla etuusmaksuja saaneiden prosenttiosuus YTK:n jäsenistöstä. Maksujen määrä kerätään YTK:n maksujärjestelmän tuottamista tiedoista ja jäsenmäärä YTK:n jäsenrekisteristä.
Työttömyysaste lasketaan kaavalla:
[Kalenterikuukauden aikana maksetut täydet päivät / (Tarkasteluhetken jäsenmäärä x 21,5)]
Tilastoa kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Työttömyys ja siihen liittyvät muutokset ovat laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita ei voi suoraan mitata. YTKBarometri tarkastelee ilmiötä maksettujen ansiopäivärahojen kautta. Työttömien toimeentulo turvataan työttömyysetuuksilla ja etuuksien saajista suurin osa saa ansiopäivärahaa.
YTKBarometrin perusjoukko on kaikki YTK:n jäsenet, joita on yli puoli miljoonaa Työttömyyskassan jäseneksi pääse vain palkansaaja. Kassan jäsenenä voi kuitenkin tiettyjen rajojen sisällä pysyä, vaikka ei enää olisi palkansaaja. Kassan jäsenistö kuvaa hyvin sitä väestönosaa, joka käy palkkatöissä.
Tilastossa työttömien joukon muodostavat ne YTK:n jäsenet, joille on maksettu tarkastelujaksolla työttömyysetuutta. Osa-aikatyöntekijöille ja sivutoimisille yrittäjille voidaan maksaa työttömyysetuutta soviteltuna. Nämä henkilöt ovat siis vain osan aikaa työttöminä. Tämä huomioidaan suhteuttamalla maksettu etuus täyteen etuuteen.
Tilastotieto kerätään suoraan maksudatasta, joten se on luotettava tieto keräyshetkellä. Maksudataan tehdään takautuvia korjauksia. Etuutta voidaan maksaa takautuvasti sellaisille, joille ei ole maksettu ja vastaavasti maksuja voidaan periä takaisin. Myös jäsenmäärään voi tulla takautuvia korjauksia, kun jäseniä eroaa tai erotetaan. Kun tilaston data päivitetään, voi menneisyys muuttua mainittujen korjausten myötä.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

YTKBarometri päivitetään uusilla tiedoilla joka kuun ensimmäisen sunnuntain jälkeisenä maanantai-aamuna. Tilasto täydentyy edellisen kuun tiedoilla ja samalla aiempi data korjataan toteutuneilla muutoksilla.
Tilasto julkaistaan lopullisena, mutta sitä korjataan seuraavissa julkaisuissa takautuvilla muutoksilla.
YTKBarometri julkaistaan osoitteessa www.ytkbarometri.fi. Samassa osoitteessa on YTKBarometriin pohjautuvan barometritiedotteen julkaisuaikataulu.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

YTKBarometrin tiedot kerätään jatkuvasti samalla tavalla samoista lähteistä, joten tiedoissa näkyvät luotettavasti muutokset. Jos pohjadatan keräämiseen tai tulkintaan tehdään muutoksia, ne ajetaan myös historiatietoihin, jolloin tilasto päivittyy myös menneeltä ajalta.
YTKBarometrin työttömyysaste eroaa TEM:n sekä Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista. Ero synty pääasiassa työttömän erilaisesta määritelmistä tilastoissa sekä erilaisesta perusjoukosta.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto esitetään ytkbarometri.fi sivustolla graafisessa käyttöliittymässä.
Tilaston data on saatavilla ytkbarometri.fi sivustolla excel -muodossa.
Käytännön syistä johtuen interaktiivinen graafinen käyttöliittymä ei ole täysin saavutettava. Käyttäjä voi erikseen ladata itselleen saavutettavuus -vaatimukset täyttävä kuvaaja.